perjantai 29. heinäkuuta 2011

Projekti etenee hiljalleen.

Terse.

Omaisuuden muuttaminen rahaksi on edennyt miellyttävällä tavalla aikataulussa. Takkiin on tullut joka kaupassa kuten tavallista mutta tavoitetta mennään lähemmäksi joka hetki. Ehkä sittenkin ajelen jenkkipakulla talvella.

Hätävaraksi nostin tuhannella eurolla käyttölainan limittiä ja seuraavan palkan tullessa alkaa sitten toden teolla talviauton metsästys. Kysymysmerkkejä leijuu ilmassa vielä paljon.

Minulla ei ole mitään kokemusta autokauppojen tekemisestä eikä varsinkaan amerikkalaisista autoista. Mistä taion asiantuntemusta tai ihmisen joka lähtee kanssani autoja katsomaan? Edelleen pihalla seisoo Subaru. Minne kadotan sen talveksi? Olisi tietysti hyvä että se olisi paikassa jossa olisi mahdollista käydä sitä huoltamassa talven aikana, jolloin kevääseen mennen siihen saisi tarvittavat huollot tehtyä.

Kiitos rahoitusyhtiön, on liikennekäytöstä poistaminen hyvin pitkä ja tuskallinen operaatio joka vaatii rahaa ja viitseliäisyyttä. Lisäksi siitä veloitetaan erikseen. Todella nihkeää. Jenkkiraudat painavat jumalattomasti jolloin niissä on suuret verot. Vakuutusmaksuihin vaikuttavat kuutiotilavuus ja käyttöönottovuosi jonkun indeksin mukaan. Kallistahan auton pitäminen on, mutta jos autojen vakuutusmaksut saa eri aikaan maksuun, selvitään niistäkin varmasti.

Pelottaa vain lähteä yksin ostoksille kun ei tiedä mitä pitäisi tietää ja osata katsoa.

Päivitin blogini ulkoasuakin taannoin. Uusi ulkoasu sopii luonteeseeni hyvin. Tylsän harmaat hiukkaset lilluvat mustassa massassa. Bannerin väänsin nopeasti GIMPillä ja lopputulos onkin sitten sen mukainen.

GIMPpiä voin suositella kaikille. Alkukankeuden jälkeen helppo käyttää. Monipuolisesti ominaisuuksia ja photoshop pluggareita voi ajaa myös GIMPillä. Jos on ikinä osannut edes vähän käyttää Photoshoppia, osaa varmasti käyttää GIMPpiä.

On jotenkin kirjoittamisen aiheet vähän vähissä. Ei jaksa vaahdota siitä miten paljon vituttaa kun Norjan verilöylyä käytetään verukkeena kaikenlaisiin naurettaviin ihmisten vainoamisiin. En jaksa kirjoittaa siitäkään miten masentavaa on kun illat pimenevät koko ajan ja koko kesään en ole tehnyt mitään sellaista reissua joka olisi ollut täysin spontaani reissu. Niin sitä spontaanius kuolee ihmisessä iän myötä ja ruvetaan vain kaavamaisesti suunnittelemaan ja aikatauluttamaan kaikki asiat.

Huomenna vietän taas päivää töissä puurtaen. Ohjelmassa toivottavasti vahvasti autojen katselemista. Toivottavasti eräs Astron myyjä olisi pudottanut hintaa autosta jolloin voisi alkaa sitä harkitsemaan yhtenä vaihtoehtona.

Voi olla että huomenna kirjoitan jotain tai sitten en. Kaikki on riippuvaista kaikesta. Ja jokainen on riippuvainen jostain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti