Lauantain aamu.

Huomenta.

Tänään on taas väsynyt meininki. Kävin eilen kävelemässä 25,7km ja nyt kinttuja kivistää sen mukaisesti. Pitäisi joskus ihan oikeasti muistaa venytellä ja muutenkin huoltaa itsensä taipaleen jälkeen. Tulee pitkä päivä kun alkaa muuttoa puuhaamaan kipeiden kinttujen kanssa.

Syy miksi nyt tuli mieleen kirjoitella blogia löytyy päivän iltalehdestä. Otsikko kuului jotenkin tyyliin "terveysjärjestöt ja kansanedustajat näreissään alkoholin mielikuvamainonnasta."

Ensinnäkin. Itse ehdin jonkin aikaa elää aikaa, jolloin tupakkaa sai mainostaa aivan kuin mitä tahansa muutakin. Lisäksi tiukkaa viinaa mainostettiin isosti. Lähipiirissä on juotu viinaa ja poltettu tupakkaa pahimmillaan hyvinkin tanakasti. Lapsena ulkona leikkiessä istuskeli usein kadunmiehiä puistoissa ja kerrostalojen pihoilla juomassa ja rymyämässä. Kaikesta tästä huolimatta en edelleenkään polta tupakkaa. Alkoholia käytän kohtuudella. Alkoholin käytön aloitin muistaakseni 16 vuoden iässä. Tarkkaan en muista mikä ikä nyt mahtoi tarkalleen olla.

Miksi tästä alkoholimainonnasta ja tupakoinnista nyt sitten on yhtäkkiä tehty valtakunnan suurimpia syntejä? Mielestäni syynä on kotien ja vanhempien vastuun väistely ja siirtäminen.

Itselleni opetettiin lapsena kotona muutama asia. Ensinnäkin että valehteleminen on väärin. Toiseksi että vanhemmilta on turha salailla mitään koska he saavat kuitenkin ennenpitkää tietää. Nämä kaksi asiaa ovat leimanneet omaa lapsuuttani erityisen paljon. Ja nämä kaksi asiaa ovat mahdollistaneet sen että kotona on keskustelujen ja joskus jopa suoranaisten yhteenottojen kautta opittu asioita.

Nyt tätä lukevat työssä käyvät perheelliset älähtävät, "mutta kun ei ole aikaa". No, äitini oli yksinhuoltaja ja teki töitä hurjasti että sai jollain tavalla rahat riittämään kaikkeen. Hänenkin aikansa oli kortilla. Hän vain käytti sen ajan mitä työstä jäi yli siihen vanhemmuuteen. Oli läsnä. Nyt vuosia myöhemmin kun lapset on maailmalla on sitten aikaa itselleen. Jos haluaa että on aikaa itselleen aina, ei tule hommata lapsia ollenkaan.

Työssäni yksityisen turvallisuusalan puolella näin keskellä yötä pitkin kaupunkia maleksivia lapsia ja nuoria. Usein heikossa hapessa ja peloissaankin. Lapsen paikka ei ole ulkona keskellä yötä. Tämän hetkisessä työssäni voin todeta että kotosalla täysin vapaasti eläneet lapset ja nuoret joiden olemista ei ole millään tavoin rajoitettu, eivät sopeudu välttämättä koskaan, tai sopeutuvat todella huonosti oikeaan maailmaan, missä jokaista asiaa mitä teet rajoitetaan jollain lailla tai asetuksella tai työnantajan käskyllä.

En voi liikaa korostaa vanhempien vastuuta jälkikasvustaan. Jokainen eläin jonka pennut seuraavat äitiä tai vanhempia, kouluttaa itse pentunsa. Ei ole mitään kouluja karhunpoikasille. Karhuemo antaa eväät elämään siinä laajuudessa mitä nyt yksittäinen karhu tarvitsee. Meillä monimutkaisemmassa yhteiskunnassa tarvitaan myös ulkoisia opettajia, mutta perusasiat ovat tulleet ja niiden pitää tulla myös jatkossa kotoa. Vanhemmilta.

Yhteenvetona. Polttakaa tupakkaa ja juokaa viinaa. Opettakaa lapsille että se ei välttämättä ole hirvittävän hyvä tapa tehdä niin. Älkää opettako lapsillenne samaa tekopyhyyttä ja ongelmien siirtämistä muilla jota itse harrastatte vauhkoamalla mokomista asioista. Meillä on paljon isompiakin ongelmia tässä maassa kuin se että siideriä saa mainostaa nuorilla, hauskaa pitävillä ja kauniilla ihmisillä. Niin kauan kun länsimainen kulttuuri havittelee ikuista nuoruutta ja kauneutta, emme tule näkemään mummoja tai pappoja siiderimainoksessa.

Olen avautunut. Nyt muuttohommiin.