Pälvikalju ja mursuviikset.

Tähän yövuoron aluksi ajattelin kirjoitella jotakin.

Luin äsken iltalehden verkkosivuilta juttua miinalaiva Pohjanmaan hankaluuksista. En tähän hätään muista onko paatti jo toiminta-alueellaan vai vasta lähestymässä mutta ongelmia on jo nyt. Ainakin omaisten mielessä.

Ilmeisesti suurimmaksi ongelmaksi on muodostunut yhteyden pito kotiin. Tämän päivän maailmassa reaaliaikaiset yhteydet ovat monelle elinehto. Puolustusvoimat on kertonut vastineessaan että yhteydet ovat ensiluokkaiset ja ongelmia ei ole. Samaan hengenvetoon sanotaan yhteyksien olevan yksi tärkeimmistä sotilaiden jaksamiseen vaikuttavista asioista.

Minkä ihmeen takia yksittäinen puoliso tai muu omainen täällä kotona haluaisi turhasta mussuttaa? Ja minkä ihmeen takia ei voi puolustusvoimat suoraan myöntää että yhteyksissä on toivomisen varaa? Ei tarvitse olla insinööri ymmärtääkseen että satelliittiyhteyksilläkin monen tuhannen kilometrin päästä yhteyden saaminen on tuurissaan. Varsinkin jos lähetys tulee jatkuvasti liikkuvasta kohteesta joka on täynnä elektroniikkaa.

Toisena asiana nostivat omaiset jutussa esille jaksamisen. Vastineessaan Pohjanmaan komentaja kertoi miesten tekevän neljän tunnin vuoroa. Vuoroja on kolme. Varsinaisten vuorojen välinen aika, kahdeksan tuntia, käytetään lepoon, huoltoon, koulutukseen ja operatiivisen valmiuden ylläpitoon. Näinpä voinkin heittää kysymyksen ilmoille. Varusmiespalveluksen käyneet naiset ja miehet. Kuinkas paljon sitä lepoaikaa sitten olikaan taisteluharjoituksissa?

Oma kokemukseni kaikesta toiminnasta on se että valitettavasti koulutusta ja harjoittelua ja kaikkea muuta toimintaa ilmestyy aina niihin harvoihin lepohetkiin. Kirjoituksessa mainittu muutaman tunnin lepo vuorokaudessa voi oikeasti pitää paikkaansa. Sekin voitaisiin aivan hyvin kertoa suoraan jos näin on.

"Puolustusvoimat - Osa yhteiskuntaa" on uusi motto ja iskulause jota viljellään joka paikassa. Toivon oikeasti että iltalehden jutussa mainitut vastaukset asiallisiin tiedusteluihin eivät ole oikeita vaan niitä on kärjistetty. "- Halusin vastauksen ja Merivoimien operatiivinen päivystäjä antoi vastauksen, ettei heillä ole ollut tapana palkata näille "pojille hyttipalvelijoita ja tyynyjen pöyhijöitä", vaimo sanoo turhautuneena."

Uskomatonta meininkiä. Jos tuollaisia vastauksia jaellaan asiallisiin tiedusteluihin niin ei hyvää joulua.

Riittää jo tästä aiheesta. Mennään seuraavaan. Näin tässä päivänä eräänä elokuvan nimeltä Armadillo. Se on jonkinlainen dokumentaarinen kertomus Tanskalaisen joukkueen elämästä Afganistanissa. Alkaen aina rotaation lähdöstä keikalle ja päättyen sitten kotiin paluuseen.

Jos kyseessä tosiaan oli dokumentti niin voin heti kärkeen todeta että kyseisen kaltaisten miesten kanssa en jaksaisi olla viikkoakaan saman katon alla. Ilmeisesti tuollaisiin hommiin valikoituu uskomattoman tyhmiä ihmisiä tai vaihtoehtoisesti vain tanskalaiset ovat idiootteja. Joka tapauksessa ihan ok kuvaelmaa sotapuuhastelusta. Hämmentävintä oli huomata miten miehet muuttuivat kuukausien aikana. Ensimmäisen tulitaistelun jälkeen kaikki olivat liekeissä. Kaikki suorastaan odottivat seuraavaa. Kun tuli omia tappioita ymmärrettiin hetkellisesti oma kuolevaisuus mutta nousi kostonhimo. Elokuvan lopulla miehet olivat mielestäni ukkoja ilman iloa. Ja kuinka ollakkaan, valtaosa oli lähdössä takaisin keikalle. Tarina ei kerro millä tavalla kotona asiat hoituivat paluun jälkeen. Veikkaan että ei sujunut.

Toivottavasti ikinä ei itse huomaa olevansa niin sekaisin että haluaa lähteä ammuskelemaan ihmisiä ja olemaan kuoleman vaarassa. Kyllä ihmisen tulee lähtökohtaisesti olla sellaista vastaan. Muuten kuuluu laitokseen.

Mutta joo. Kai se on töitäkin tehtävä jossain vaiheessa. Joku saattaa miettiä tuota otsikkoa. Se on ensimmäinen ajatus mikä tulee mieleen kun ajattelen koko tätä kirjoitusta. Mies joka on syrjään vetäytyvä mutta siellä hyvin äänekäs. Hän kusee nykien ja väijyy ohikulkioita pensaikossa. Hänellä on pälvikalju ja mursuviikset. Jonkinlainen tällainen otus kuvaa hyvin aikaamme. Kaikki on pikkuisen päin helvettiä maailmassa.

Nyt töihin.