perjantai 22. heinäkuuta 2011

Kesä alkaa olla ohi.

Aika palata kirjoittamisen pariin. Kesä alkaa olla osaltani ohitse ja arjen ahdistava haamu leijuu yllä. Ihmisen pitäisi kuulemma opetella nauttimaan arjesta. Olen eri mieltä. Miksi pitäisi nauttia loputtomasta juoksemisesta paperin palasten perässä joita myös rahaksi kutsutaan.

Aloitin kesän aikana skeittaamisen uudestaan seitsemän vuoden tauon jälkeen. Onneksi älysin näin tehdä. Skeittaus toi aikanaan elämääni kivasti sisältöä. Nyt tuntuu että se antaa vielä enemmän.

Nuorena miehenä jokainen lienee elättelee mielessään mielikuvia siitä miten hienoa olisi olla todella hyvä skeittaamaan tai soittamaan tai tekemään mitä tahansa mikä vaikuttaa milloinkin coolilta. Itsekin nuorena turhauduin kun en osannut mitään ja yritin aina matkia muita tyylillisesti kuin temppujenkin osalta. En silloin ymmärtänyt skeittauksen syvintä olemusta. Sitä että sitä tehdään vain ja ainoastaan itseään varten.

Kun kuuntelee ammattiskeittareiden lausuntoja haastatteluista tai mistä tahansa, kuuluu skeittauksen syvin ja tärkein periaate lähes aina jossain kohtaa.

Älä tee mitään mitä et itse halua tehdä. Jos et halua tehdä jotain tai turhaudut johonkin, älä tee sitä.

Tätä olen myös nuoremmille skeittareille opettaa kun he tulevat jutulle spoteilla. Skeittauksen parhaita puolia on se että kukaan ei pakota tekemään mitään. Jos joku sanoo että heitä flippi niin ei pidä kiusallakaan heittää. Tämän periaatteen ymmärrettyäni olen oppinut nauttimaan rullailusta aivan uudella tavalla. En välitä vaikka olen melko huono skeittamaan. Itseäni varten siellä puuhastelen.

Jossain vaiheessa kun saisi aikaiseksi ottaa jotain kuvia tai videota niin lisäilen tännekin sitten.

Yhden kuvan lisäilen tämän kirjoituksen yhteydessä. Kävi nimittäin niin että ostin rouvalle työpöydän. Tähän pöytään sitten laitoin kaksi kappaletta ledilamppuja ja kaksi peiliä ja ei jumalauta miten hieno siitä tuli. Kuvassa on lähikuva siitä miten valot heijastuvat pimeässä. Todella skifin näköinen setti. Pitää varmaan viritellä joku peilivalo viritelmä itsellekin vielä syksymmällä.





Aivan upea valojen leikki. Valot ovat oikeasti vähän enemmän valkoista valoa antavat mutta tuollainen tunnelma siitä nyt suurin piirtein tulee. Valoissa on voimaa kohtuullisesti mutta ne ovat tyypiltään enemmän spotteja jolloin ne eivät häikäise ja haittaa koneen käyttöä.

Periaatteessa voisi foliosta tai cd-levyistä viritellä jonkinlaisia heijastepintoja valoja varten. Saisi kivoja heijasteita seinille. Cd-levyjen pinnasta heijasteet saattaisivat vielä saada eri värejä luoden todella häiriintyneen tunnelman. Jotain hauskaa puuhaa pitää keksiä kun syksy kastelee asfaltit ja skeittaamaan ei enää pääse.

Kesällä en päässyt olemaan luonnossa niin paljon kuin olisin halunnut. Auton ongelmat veivät ensimmäisen loman pätkän ja toinen pätkä oli tiukoilla aikataulun takia. Kuitenkin sain kaksi yötä kuunnella miten Kuikat huutelivat salmen suussa toisilleen. On aina yhtä vaikuttavaa olla kuuntelemassa luonnon ääniä keskellä puhdasta luontoa. Yhtenä yönä harrastimme sammakkobongausta ja kuvasimme kaksi eri sammakkolajia.

Kalastustakin harrastin vähän laiturilta käsin. Kauden avaus saalis oli neljä Haukea. Pieniä olivat mutta saalis se on sekin. Voi hyvin olla että jää kauden ainoaksi kerraksi kun pääsee kalastamaan.

Loman loppumisesta on vasta vähän aikaa kuten näkyy tekstistäkin. Tietty hyvä fiilis on vielä tallella. Älkää suotta pelätkö. Kyllä ahdistus vielä palaa täydessä voimassaan takaisin ja silloin blogi palaa takaisin raiteilleen. Sitä odotellessa..

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti