Mitä on syrjäytyminen?

Poliitikkojen vaalipuheet ja sanomalehtien sivut ovat olleet täynnä juttuja ja lupauksia liittyen nuorten syrjäytymiseen.

Mitä ihan oikeasti on syrjäytyminen? Tämän kysymyksen vastakysymyksenä voi pitää kysymystä, mitä on normaali elämä.

Mistä tässä itseasiassa ollaan syrjäytymässä? Päättäjät ja media käsittelevät pääasiassa syrjäytymistä seuraavalla tavalla;

Nuori putoaa pois koulutuksesta, joko peruskoulusta tai toisen asteen oppilaitoksesta. Näin hän jää jälkeen muista ikätovereistaan koulutuksellisesti. Usein kuvioon liittyy jonkinasteista ongelmaa päihteiden ja viranomaisten kanssa. Voi myös olla liittymättä.

Yhteiskunnalle syrjäytynyt ihminen on henkilö joka ei tuota yhteiskunnalle mitään.

Syrjäytynyt ihminen toiselle ihmiselle voidaan nähdä samankaltaisena henkilönä, joskin toinen ihminen ottanee huomioon myös sosiaaliset seikat. Mitä tämä syrjäytynyt tekee vapaa-aikanaan? Onko hänellä hyvä sosiaalinen verkosto? Onko hän tyytyväinen elämäänsä?

Yksittäiselle ihmiselle kouluttamaton ihminen joka ei tuota mitään ei välttämättä ole syrjäytynyt jos hän on onnellinen elämäänsä ja tilanteeseensa.

Onko seuraava henkilö syrjäytynyt;

25-vuotias aikuinen mies pienestä Suomalaisesta kaupungista. Hänellä on toisen asteen koulutus ja hyvä työpaikka. Hänen sosiaalinen verkostonsa koostuu omista lähisukulaisista ja hänen avopuolisonsa lähisukulaisista. Hän harrastaa valokuvausta. Vapaa-aikanaan hän usein istuu huoneessaan ja kuuntelee musiikkia. Kysyttäessä kaveruus-suhteista hän kertoo ettei ole löytänyt hyvää ystävää sitten ala-asteen. Hänellä ei ole oman ja avopuolisonsa sukulaisten ulkopuolisia sosiaalisia suhteita. Työtovereihin hänellä on hyvät välit mutta hän kokee olevansa hyvin erilainen verrattuna näihin ihmisiin. Hän kertoo usein kokevansa yksinäisyyden tunnetta. Hän kertoo että hänestä on erittäin vaikeaa muodostaa uusia ystävyys-suhteita ja kokee usein ettei yrittäminen ole vaivan arvoista. Hän kokee että hänen kykynsä luottaa ihmisiin on ajan myötä hiipunut.

Yhteiskunnan mittareilla mies ei ole syrjäytynyt. Sosiaalisella mittarilla? Ehkä. Onko tilanteesta johon on joko tahtomattaan tai tietoisesti ajautunut vaikeata päästä pois? On. Varsinkin kun katselee mitä ympärillä tapahtuu ja millaisia petoja ihmiset ovat. Aina välillä tuntuu ettei sosiaaliseen verkostoon haluakaan ketään koska aina kun on ihmissuhde, on vaara että se menee vituiksi ja sitten sattuu. Yksin ollessa satutat ainoastaan itse itseäsi. Et ketään muuta.